Pitkän joululoman jälkeen alkoivat kuitenkin taas kivat harrastukset, joissa edelleen käydään aamupäivisin Pertun kanssa kahdesti viikossa (maanantaisin tanssimassa ja torstaisin muskarissa).
Outoa, miten päivittäistä kehitystä ei enää huomaa, ennen kuin jokutoinen huomauttaa Konstan liikkuvan, tekevän, nauravan jne eritavalla kuin ennen. Sitäkun kaikenlaista kehitystä tapahtuu niin salakavalasti pikkuhiljaa enemmän ja enemmän, jolloin uudesta tavasta toimia, onkin ykskaks tullut "noinhanseontehnytjokauan"-tyyppistä. Ja sitten kun joku kysyy "milloin se noin on alkanut tehdä", huomaa etten osaa vastata kuin määreellä "jokunen aika sitten"...samalla alkaa aivot raksuttaa, oliko se nyt viikko, kaksi vai MILLOIN....-Aaapuuu-va!
"Normaalia" -sanoo varmasti joku, mutta pöhköä se on silti. Tätä menoa, joku pääsee yllättään kysymällä, milloin Konsta pääsee ripiltä?! Vitsivitsi...
Kello on 15.05 ja Konsta ääntelee radiopuhelimella vaunuistaan..."hereilläollaantuujohakemaan"...joten täytyy mennä!
Mukavaa viikkoa kaikille lukijoille!
2 kommenttia:
Moi Konstis!
Wauu mikä upea auto, ärhäkän punainen kuin Ferrari!
Aika kuluu kyllä tosi nopeasti ja kasvat sekä kehityt huimaa vauhtia, upea juttu, vaikka äippä ei meinaa tahdissa pysyäkään, ei haittaa:))Rippikakun leipominenkin käy häneltä kädenkäänteessä
Mukavaa viikkoa sinne päin myös!
Moikka Konsta ja Mamma..
Onpa upea auto..
ja kohtahan olet jo iso poika ja ei aikaakaan kun Äippä huomaa että Konstahan kohta Todella pääsee ripille.. niin se menee....
Lähetä kommentti