Jouluinen satuhetki...

Suvitätsyn "pyynnöstä" nappasin nauhalle jälleen yhden Konstan hittipuuhista eli kirjan lukemisen (ja erityisesti tykkää lukea kirjaa Vertille). Eli mikäli uni ei näin joulun alla jostain syystä tule silmään niin voi kokeilla kuunnella iltasaduksi vaikkapa tätä...

Tonttulakki kuuluu tällähetkellä päivän asusteisiin ihan "vakiona" ;)

Tämän myötä haluammekin toivottaa kaikille blogikävijöillemme...

...ILOISTA JOULUNAIKAA!!

"Treeni video"

Konsta odottaa pukkia jo kovasti ja yksi päivän mielipuuhista onkin treenailla esitystä aattoillalle. Kas tässä maistiaisia siitä...

Joulun odotusta ilmassa...

Ihanaa kun joulu lähestyy! Jouluihmisenä tulee väkisinkin "tartutettua" Konstaan joulun kutinoita...tuoksuja, tuntemuksia ja elämyksiä eli kaikkea sitä, mitä itse kokee joulun odotuksessa "mukavanlämpöisenmielen" tuoviksi asioiksi. Puheet joulusta alkoivat jo, kun pihaltamme kaadettiin ISOISO kuusipuu torille joulukuuseksi vietäväksi. Voi sitä ihmetystä ja kummastelua kun tilannetta seurattiin. Lopuksi Konsta vilkutti heiheit kuuselle ja totesi "- Joulupukki vei kuusen.". En sitten tiedä mistä kummasta se sen keksi päätellä :)

Tänään askarreltiin sitten joulukortteja. Kun ilmoitin hakevani kameran kuvan ottaakseni Konsta tokaisi "Äläs nyt ota niitä kuvia kun minä askartelen"...siksipä ei kuvassa juurikaan hymyillä, vaikkakin itse puuhastelu oli Konstan mielestä tosi kivaa! Kehitystä on tapahtunut huomattava määrä tässäkin asiassa, sillä hetken jo aavistelin, että poika on varmasti perinyt minun surkean askarteluinnon/taidon, kun moinen ei häntä kiinnostanut vielä syksyllä ollenkaan. Lopputulos oli siis tästäkin syystä vähintäänkin hienoa!

Kutkuttavan hyväntuulisia jouluvalmisteluja kaikille lukijoille!

Syksyn kuulumisia

Syksyn tullen voi todeta, että aika on taas tehnyt tehtäviään, sillä Konstalla on jo ihan "ison pojan" alkeet hyvin hallussa. Hän suoriutuu vessakäynneistä lähes omatoimisesti ja yötkin nukkuu omassa sängyssään ilman mitään ihmeellisiä "sessioita", joita kylläkin suoritettiin vielä kesäaikaan äitin ja iskän tietämättömyyttään paremmasta tavasta toimia ;).


Myös Vertin "yöelämä" on syksyn aikana muuttunut oleellisesti, kun muutti sänkyineen veikan viereen poikien yhteiseen huoneeseen. Kyllä äiteellä on ollut totuttelemista uuteen tilanteeseen, kun viimeksi kuluneet 3 vuotta on pinnasänky vaihtuvine asukkeineen toiminut tiivisti "unikaverina".
Vertille aika on opettanut myös ihanan ja toistaiseksi hieman kompuroivan kävelytyylin. Ura sai alkunsa Vertin ollessa n.1v1kk. Kasvaminen on ihan mahtavaa seurattavaa, kun hyvässä muistissa on samoja aikajaksoja Konstasta ja vielä kun lisänä on veljesten kesken jatkuvasti kehittyvä kommunikointi leikkeineen. Konstan kuulee usein selventävän meille:"-Veikka sanoi että..." vaikkakin Vertin puhuminen on tuotannoltaan lähinnä vielä "siansaksa-tasoa", mutta mitä Konsta ainakin ymmärtää ihan sanoiksi asti ;)


Toki yhteiseloon on enenemissä määrin myös ilmaantunut riitasointua ja eripuraa sekä äidille hammasten kiristystä, mutta tämä tuskin on yllätys. Se on elämää siinä missä muukin, ja tämä jos mikä kasvattaa vanhempien luonnetta taas lisää.
Pääsääntöisesti ei kuitenkaan kulu päivääkään, etten katsoisi noita kahta ajattelematta kuinka onnekkaita saamme ollakkaan omistaessamme nämä taivaallisen ihanat naperot!

Olenko minä nyt kolme?

...kysyi Konsta lauantaiaamuna heti onnittelulaulun jälkeen silmien vielä ollessa vähän "sirrillään".

Ja todellakin, koska poika täytti jo 3.v niin niitä juhlittiinkin koko pitkä lauantaipäivä alk. klo 11 aina iltaselle n.klo 19.00 asti. Vieraita virtasi tasaiseen tahtia ja PALJON IHANIA LAHJOJA sen mukaisesti, niin että iltapäivän viimeisiä paketteja ei pieni sankari jaksanut enää edes avata omin voimin :)

Päivä oli kauan odotettu, sillä vihdoinkin Konstan pitkään ollut toive toteutui... - OMA KEITTIÖ!

Ja mikäs siellä on nyt kokkaillessa, kun keittö täydentyi synttäripäivän mittaan mm. leikkiruoalla, kahvinkeittimellä, miniradiolla, kauhoilla&vispilöillä, astioilla, pöydällä & tuoleilla.

Näin ollen leikkisän maukasta syksyn jatkoa kaikille blogivieraille!

Tärkeä etappi

Pikkumiehen elämän, yksi tärkeistä etapeista, oli viime tiistaina, kun päiväkerho alkoi. Voi sitä mahan pohjan kutinaa, mikä alkoi jo edellisellä viikolla, meidän käytyä tutustumassa kerhon tiloihin ja täteihin. Niin ja arvata saattaa, että se kutina oli pelkästään äidin mahassa. Konsta puolestaan tomerana ilmoitti, että menee heti huomenna kerhoon (kun kuuli, että seuraavalla kerralla otettaisiin eväätkin mukaan).

Kun H-hetki kerhon eteisessä sitten oli käsillä, niin ei mennyt aikaakaan, kun minulla ei ollut kuin takki ja hattu enää käsissäni, Konstan juostessa jo leikkimään innoissaan. Huutelin pojalle (vähän surkeana) että "äiti menee nyt..." ja vastaukseksi sain reippaat "HEIPAT" samalla kun kerhotäti katsoi minua "alahan nyt mennä"-tyyliin ;)

Ja niin se reipas äiti meni kotiin... kiltisti... olemaan tekemättä mitään...tai no, katsoin minä "muutaman kerran" kelloa, että varmasti olen sitten ajoissa hakemassa :)

Ja ilmeisestikin kivaa oli ollut, koska Konsta on jo useasti toistellut: "huomenna Kontta menee taas kerhoon".

Kesämuistoja

Iii-ha-na kuuma KESÄ!!! Sen aikana onkin kastauduttu uimaan jos jossakin paikassa, kuten:

omalla pihalla uima-altailla...

oman kylän beach:llä

"Jirin beach:llä"


saaressa Kuutsalossa......ja Pitkäsaaressa.

(Enon veneen perästä suoraan veteen)

Ja lomalla useita päiviä Ikaalisten kylpylässä

(mäenlaskussa Konsta ja iskä)

Lopuksi vielä pieni pätkä elävää muistoa...

....JA EIKUN RANNALLE TAAS!!!

"Päivän biisi"

Konsta on innokas musiikkimies, kuten nyt arvata saattaa, mutta uutta on se, että hän suostui nyt myös esiintymään videokameralle. Ja kun alkuun päästiin, niin loppua ei sitten meinannut tulla ollenkaan...

Usein esityksissä on mukana myös oma sähkökitara sekä iskän piano tai bongorumpu. Joskus Konsta tykkää vain pitää puheita "mieltäpainavista asioista" (= mitä sylki suuhun tuo). Palataan näihin, mikäli onnistun saamaan niitäkin nauhalle...

"Mikä tämä on?"

...ihmetteli iskä, kädessään eloton ja nahistunut vaahteranlehtimytty. Lehti liittyy Konstan mielenkiintoon kasveja kohtaan ja erityisesti kukkasia kohtaan. "Kontta laittaa kukan kaffamaan" - se ilmoitti kiikuttaessaan uutta vaahteranlehteä kukkaruukkuun pystyyn.

Kevään aikana on laitettu kasvamaan rairuohoa, kauraa ja kerhossa herneitä sekä tälläviikolla ruohonsiemeniä pihamaalle. Kaikkien kasvamisia on tullut tarkkailtua päivästä ja viikosta toiseen. Lisäksi on laitettu kukkia ja pajunkissoja maljakkoon ja nyt viimeisimpänä sireenin oksia. Ei siis kauan tarvinnut ihmetellä, mistä tämä "älynväläys" on saanut alkunsa.

Taas oli äiti ja iskä huulipyöreänä, kun tajusivat Konstan itse oppineen liittää tietty kuva ja numero yhteen. Kyseessä on Liberon toukokuussa alkanut vaippakampanja, jossa on jalkapallojoukkueiden logoja pelinumeroineen. Homma sai alkunsa, kun aina vaipanvaihdon yhteydessä arvuuteltiin leikkisästi, mikä numero vaipassa on. Aina Konstan vastaus yllätti iloisesti, joskin vähän mieltä kummastuttaen, sillä jokakerta Konsta arvasi numeron oikein. Eilen asia tuli yhdessä puheeksi: "Ootko muuten huomannut että se arvaa aina"- tyyliin ja sitten esittelimme Konstalle "oikein urakalla"eri vaippoja tajutaksemme asian yhteyden.
Niin ja vaipoista puheenollen on syytä mainita, että niitä vaihdellaan Konstalle enää vähemmälti, sillä harjoittelun alla on parhaillaan potta-/pönttöhommat ;)

Kesän myötä on "tapetille noussut" taas JÄÄTELÖ! Se jos mikä on Konstan suurta herkkua aina suklaan ja erityisesti suklaamunien (onneksi Kindereitä myydään läpi vuoden) sekä piparien rinnalla. Ja voi niitä päiviä, kun jäätelöauto kurvaa nurkalle..."Kotta on peejantai ja mennää jäätelöautolle" Konsta sanoo jo heti seuraavana päivänä jäätelöautolla vierailtuaan. Voitte varmasti kuvitella, miten pitkää on pienen odottajan aika, kun se kuitenkin käy vain jokatoinen viikko?!

Kuvassa on suosikkijäätelö meneillään

Vertti se puolestaan nousi seisomaan pöytää vasten muutama päivä takaperin. Innokkaasti tämä haluaisi jo kävellä, jos sitä miten vaan kukakin jaksaa kävelyttää. Lainaksisaatu kävelytuoli on siksi ollutkin kovassa käytössä ja se keksintö on saanut ylistystä äidiltä näin kesää kohti mentäessä, varsinkin ulkona terassialueella, kun ei ihan jokakerta pääse (maan kosteuden takia) maahan mönkimään.

Kukkasien tuoksua ja lämmintä kesää kaikille lukijoille!

P.S Isovaarille erityisterveisiä Helsinkiin :)

Nyt se on sitten pian käsillä...

...SE kauan odotettu KESÄ!!

On se vaan niin mukavaa, kun ei tarvitse tumpata päälle vaatekerroksia toisensa jälkeen, vaan voi ulos juosta lähes niinkuin pieni mies itse taitaa päällensä pukea...-kengät ja hattu (ja kengätkin yleensä väärissä jaloissa)heh.

Vertti veikka otti viikonloppuna "jalat alleen" eli nyt ryömii jo aikamoisella vauhdilla eteenpäin.

Vappua vietetään ilmapallojen keskellä simaa maistellen ja Pertun kanssa leikkien...tulee varmasti kivaa!! Ja perinteiseen tapaan vappumarssia lähdetään tietenkin yhdessä katsomaan.

KUTKUTTAVAA KESÄNODOTUSTA JA HAUSKAA VAPPUA!

Aina ei niin hyvää, ettei jotain huonoakin...

Kylläpä sitä on taas ollut kaikenlaista epämieluisaa juttua kuten; viisi viikkoa kestänyttä remontin aiheuttamaa mielenkireyttäKonsta seurasi tarkkaan, kun maalariopiskelija Pauliina teki hommia

sekä heti sen perään pari viikkoa jyllännyttä norovirusta.

Konsta oli reipas pikku potilas vaikka "oksu" veikin vähän voimia. Vertti onneksi on moiselta kamaluudelta vielä säilynyt.

Nyt ollaan viikon verran oltu "kuivilla" ja kaipa sitä uskaltaa nyt jo ääneen sanoa, että on taas ihanaa, kun ihan normaali päivärytmi taas pyörii (viimeksi kun näin sanoin niin Konstalle iski uusi mahatauti seuraavana yönä).

Ihan ei onnistunut tauti pilaamaan pääsiäisiloja, vaan pääsi Konsta ensimäisille virpomisretkilleen, josta saalis olikin pojalle enemmän kuin mieluisa ;). Taisi pääsiäisestä tulla oitis Konstan "lempijuhla", nimittäin kun kovasti tämä on edelleen suklaan SUURI ystävä.

Pikkuveli Vertti se senkun kasvaa kasvamistaan. Nyt jo harjoittelee konttausasentoon nousemista ja eipä varmasti vie enää kauaakaan, kun keksii, miten päästä siitä eteenpäin. Vauvauinnissakin viihtyy kovasti ja tänään sitä taas mennään sukelluksia treenaamaan.

Terveisiä kaikille lukijoille!

Suurin toivein (tervettä) kevättä odotellessa...

-S-

Helmikuun kuulumisia

Laskiaisena sitä ei tarvinut lähteä kovin kauas mäkeä laskemaan,

kun semmoinen sattumoisin löytyi tänävuonna ihan omasta pihapiiristä.

Konstalla on meneillään jonkinmoinen "majanrakennusvietti", sillä maja jos toinenkin pistetään pystyyn harva se ilta ;)

Ja sitten ollaan retkellä...majassa tai...

...keittiössä (Konstan ihan oma keksintö oli retkeillä tuperwaren paistoalusen päällä).

Viikonloppuisin herkutellaan vaikkapa näin ja tietysti käydään saunassa!

Ja mitäpä sitten kuuluu veljesrakkaudelle?

Monet ovat tiedustelleet, onko veljeksille syntynyt minkämoinen suhde...

siispä kts tämä ja päättele itse ;)

Nähdään taas pian!

Pakkaspäivien puuhaa...

"Ei se meitä haittaa vaikka pakkanen paukkaa"... sillä kekseliäs mutsi raahasi vintiltä Konstan huoneessa olevaan vaatekomeroon vanhan patjan sekä "muutamia" ylimääräiseksi jääneitä sohvatyynyjä ja niin syntyi hauska pomppimispaikka jota nyttemmin puhutaan nimellä PEUHULA. Täällä siis roikutaan into pinkeenä ja odotellaan kavereita vielä mukaan peuhaamaan. Huomenna lupasikin tulla Jiri ja ensiviikolla ehkäpä Aatu...-KIVAA (niin ja toivottavasti Perttukin tulisi taas pian käymään)!!

Vertti se kasvaa kovaa vauhtia...ja ääntäkin veikasta lähtee ihan "kiitettävällä" tasolla ;) Veikan kanssa elellään rytmissä "2h hereillä ja sitten unta", joten päivät kiitävät parintunnin sykleisssä edelleenkin liian nopeasti aamusta iltaan.

Nyt kun on uusi vuosi, niin yritetään päivitellä blogia uudet kujeet mielessä...pienin, mutta uusinpien uutisten kansssa :)

Meni joulu kultainen...

Ihana joulunaika on jo takana, mutta onneksi siitä on paljon kivoja asioita mitä muistella. Kuten nyt joulupukki ja joulukuusi, jotka noin niminä tuppasivat aina välillä hassusti sekoittua.

Pukkia Konsta ei vierastanut ollenkaan vaan reippaasti nouti paketteja ainakin kymmenkunta, kunnes mielenkiinto lahjoja kohtaan suorastaan lopahti...
...ja poika tyytyikin vain istumaan joulupukin tuomassa ruokailutuolissa lopun vierailun ajan.

Vertti poseerasi pukin tuomissa uusissa vaatteissa.

Iskä sai pukilta mukavan laiskan linnan, josta onkin hyvä toivottaa kaikille ONNELLISTA JA LEPPOISAA UUTTA VUOTTA 2010!!